Suomen Terveysjärjestö STJ ry

Blogi

10
marras2017

Kilpirauhaskiistalle jatkoa

Kilpirauhaskiistasta on jälleen kirjoitettu mediassa. Savon Sanomat väittää pääkirjoituksessaan T3-k...

Integratiivinen lääketiede Integratiivinen lääketiede

Integratiivista terveydenhoitoa Euroopassa edistävä EFCAM määrittelee täydentävän lääketieteen hoitomuodot käytettäväksi omana kokonaisuutenaan terveyden ylläpitämiseen.


Suomen Terveysjärjestö kannattaa European Federation of Complementary and Alternative Medicine (EFCAM) mukaisesti sairauksien ennaltaehkäisyssä sekä niiden tukihoitona integratiivista terveydenhoitoa, joka pohjautuu tavanomaiseen lääketieteeseen yhdistettynä vahvaan näyttöön perustuvilla täydentävän lääketieteen hoitomuodoilla.
http://www.efcam.eu/ 

Integratiivisen lääketieteen vakiintuneita hoitomuotoja ovat mm. akupunktio, fytoterapia, osteopatia ja keho-mieliterapiat. Avainasia kaikissa keho-mieli -tekniikoissa on harjoittaa mieltä keskittämään huomio kehoon ilman häiriötekijöitä. Erilaisia keho-mieli -tekniikoita ovat mm. biopalaute, kognitiivinen käyttäytymisterapia ja erilaiset rentoutumistekniikat mm. lihasrentoutus, meditaatio ja hypnoosi. 

Homeopatia on osa integratiivista lääketiedettä ja Lontoon Kuninkaallinen sairaala (RLHIM) on laajin julkisen sektorin integratiivisen lääketieteen tarjoaja Euroopassa. Tämä sairaala on tunnettu aikaisemmin nimellä Kuninkaallinen Lontoon homeopaattinen sairaala. Ison-Britannian ohella Saksa ja Sveitsi ovat johtavia maita integratiivisen lääketieteen alalla, jossa sillä on laillisesti vahvistettu asema. 

Integratiivinen lääketiede yliopistoissa

 

Yhdysvalloissa ovat monet johtavat yliopistot, kuten esimerkiksi Harvard, Stanford, John Hopkins, University of California, University of Texas ja University of Michigan perustaneet keskuksia integratiiviselle lääketieteelle ja muodostaneet yhdessä Consortium of Academic Health Centers for Integrative Medicine (CAHCIM) yhteenliittymän. He määrittelevät Integratiivisen lääketieteen seuraavasti: 

"Integrative Medicine is the practice of medicine that reaffirms the importance of the relationship between practitioner and patient, focuses on the whole person, is informed by evidence, and makes use of all appropriate therapeutic approaches, healthcare professionals and disciplines to achieve optimal health and healing."


Integratiivinen lääketiede on hoitokäytäntö, joka painottaa lääkärin ja potilaan välisen suhteen merkitystä korostaen koko henkilön persoonaa. Integratiivinen lääketiede perustuu näyttöön ja käyttää kaikkia sopivia terapeuttisia lähestymistapoja, terveydenhoidon ammattikuntaa ja erikoisaloja saavuttaakseen mahdollisimman hyvän terveyden ja paranemisen.
http://www.imconsortium.org/


Integratiivinen lääketiede pohjautuu tavanomaiseen lääketieteeseen, mutta lisää siihen tarvittaessa näyttöön perustuvan täydentävän lääketieteen menetelmät. Integratiivista lääketiedettä voivat harjoittaa vain henkilöt, jotka ovat suorittaneet terveydenhuollon ammatillisen tutkinnon ja laajentaneet koulutustaan/osaamistaan täydentävän lääketieteen menetelmällä/menetelmillä. Näin he voivat toimia integratiivisesti käyttämällä kullekin potilaalle ja sairaudelle yksilöllisesti sopivaa hoitomenetelmää.


Tänä päivänä yhä etenevässä määrin ihmiset ovat valveutuneempia ja haluavat käyttää tavanomaisen lääketieteen rinnalla kokonaisvaltaisia/täydentäviä lääketieteellisiä menetelmiä. Maailmalla, Euroopassa ja Suomessakin on tarjolla kasvava määrä erilaisia täydentävän lääketieteen menetelmiä. Vastaavasti tarvitaan välttämättä näyttöön perustuva tieteellinen varmistus täydentävien menetelmien turvallisuudesta ja toimivuudesta. Useissa Euroopan maissa ja USA:ssa valtiollinen tuki CAM-tutkimuksen edistämiseksi on lisännyt menetelmien järjestelmällistä arviointia.
https://nccih.nih.gov/


Uusimmat tutkimukset osoittavat, että jopa 80% Euroopan kansalaisista käyttää täydentäviä hoitomuotoja. Lainsäätäjien ja valvovien viranomaisten tehtävä on huolehtia siitä, että kansalaisten käytettävissä ovat ne täydentävien lääketieteen hoitomuodot, jotka ovat turvallisia ja tehokkaita. Tämä kehitys on johtanut viime vuosina siihen, että sekä poliittiset päättäjät, että käyttöä säätelevä viranomaistaho ovat alkaneet kiinnittää lisääntyvää huomiota täydentävään lääketieteeseen. Uuden vuosituhannen alkaessa täydentävällä lääketieteellä oli laillinen asema ainoastaan Saksassa ja Sveitsissä.
http://www.en.usz.ch/about-us/departments-centers-institutes/Pages/complementary-integrative-medicine.aspx  (Sveitsi)
https://www.uni-due.de/naturheilkunde/87-0-Home.html (Saksa)


Vuonna 2009 Euroopan Parlamentti päätti ottaa täydentävän lääketieteen tutkimuksen ohjelmaansa. Tähän vaatimukseen perustuen aloitettiin vuonna 2010 CAMbrella-projekti, johon myönnettiin 1.49 miljoonaa euroa. Tähän projektiin kuului tutkijoita 16 yliopistosta 12 eri maassa ja johtoryhmä, joiden tehtävä oli selvittää CAM:in tilanne Euroopassa. Projektin päämäärä oli kuvata ne puitteet, missä CAM:in käyttö ja saatavuus toteutuvat Euroopassa sekä laatia suunnitelma eurooppalaista CAM-tutkimusta varten. Lisäksi pyrittiin toteuttamaan EU:n laajuinen tutkimuskeskusten verkosto tulevaisuudessa toteutettavia yhteisiä projekteja varten. On kehitettävä yhtenevät termit kuvaamaan CAM-menetelmiä, parannettava tietoa siitä, missä määrin ja millä tavalla CAM-hoitoja käytetään, kuvattava tämän hetkinen CAM-hoitoja koskeva lainsäädäntö ja säätely ja valotettava EU:n kansalaisten tarpeet ja suhtautuminen CAM-hoitoihin. Tältä pohjalta kehitetään asiaan kuuluva ja pitemmälle johtava suunnitelma koskien eurooppalaista CAM-tutkimusta.
http://www.integrative-medicine.fi/CAMbrella.html#1


Maailman Terveysjärjestö (WHO) ja EU suosittelevat jäsenmaitaan integroimaan täydentävät hoitomuodot virallisen terveydenhuollon järjestelmiin. World Health Organization WHO julkaisi 2014 laajan katsauksen aiheesta koskien strategiansa 2014-2023
http://who.int/medicines/publications/traditional/trm_strategy14_23/en/

 

Suomessa CAM hoitojen sääntely on vasta suunnitteilla eikä sen toteuttamistavoista olla yksimielisiä. Asian pitää siirtyä nykyisen hallituksen käsiteltäväksi. Nyt tarvitaan yhteistyöhenkeä Integratiivisen lääketieteen vakiintumiseksi myös Suomessa.
http://www.lakimiesuutiset.fi/lyhyesti/suomessa-ei-yhtenaista-linjaa-vaihtoehtohoitojen-saantely-hakusessa/


Tämän sivuston lähdeaineistona teksteissä on käytetty Suomen Integratiivisen  Lääketieteen Foorumin sivuston tekstejä
http://www.integrative-medicine.fi/

 


Kuvaus kahdeksasta yleisimmin  käytetystä luontaislääketieteen hoitomuodosta Suomessa. Luonnonlääketieteen Keskusliiton selonteko Sosiaali- ja terveysministeriön vaihtoehto- ja täydentävien hoitomuotojen lainsäädännön tarpeita selvittävälle työryhmälle. Asia siirtyy nyt uuden hallituksen käsittelyyn.

- http://www.lkl.fi/uutiset/Taydentavien_hoitomuotojen_moniulotteinen_kentta2632009.pdf

 

Etusivulle

Luontaislääkintä

Maailman Terveysjärjestö WHO suosittelee jäsenvaltioilleen luontaishoitojen integroimista länsimaisen lääketieteen rinnalle. Suomen Terveysjärjestö tekee työtä WHO:n suositusten toteutumiseksi Suomessa.

Sanalla luontaislääkintä tarkoitetaan ennen muuta vuosisatojen aikana kehittynyttä kasveilla suoritettavaa yrttilääkintää. Yrttilääkintää pidetään maailman vanhimpana lääkintämuotona. Vanhin viite yrttien käytöstä lääkitsemiseen on 60.000 vuoden takaa. Sen menetelmät ja sovellutukset perustuvatkin kokemukseen; kokeilemalla, useimmiten sattuman kautta, ihmiset ovat oppineet tuntemaan eri kasvien lääkitseviä ominaisuuksia.

Tämä tieto on kulkeutunut sukupolvelta toiselle ja ajan myötä myös kehittynyt. Aluksi rohdoksia käytettiin kokonaisina, aineosien erottaminen onnistui 1700-luvun lopulla ja morfiini eristettiin oopiumista 1800-luvun alussa. Orgaanisen kemian erottelumenetelmät kehittyivät nopeasti 1800-luvulla ja kasveista löydettiin runsaasti erilaisia voimakkaasti vaikuttavia aineita, joista osaa käytettiin huumausaineena.

Ovatko lääkeyrtit lääkinnällisesti tehokkaita vai ovatko ne uskomukseen perustuvaa kansanlääkintää? Tietämättömille yrtit ja rohdokset ovat tehottomia lääkkeitä, joita käytettiin ennen kuin synteettiset lääkkeet kehitettiin. Luontaislääkinnässä yrttiuutteilla ja muilla rohdosvalmisteilla on edelleen tärkeä rooli. Ne ovat tehokkaita ja kokonaisvaltaisesti ihmisen terveyteen vaikuttavia luonnonlääkkeitä.

Yrttilääkinnässä suositaan voimakkaiden lääkekasvien sijasta mietoja rohtokasveja eli mite -rohdoksia, joita on vapaasti myynnissä esim. terveyskaupoissa. Mite -rohdoksille on ominaista hillitty ja hitaasti ilmenevä vaikutus. Niiden vaikutus kohdistuu sairauksien syntyä sääteleviin mekanismeihin ja ne tukevat elimistön omia parantavia voimia. Ne soveltuvat parhaiten terveyden ylläpitoon ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Suurelle osalle maapallon ihmisiä mite -rohdokset ovat ainoita terapeuttisia lääkkeitä, joita heillä on saatavilla.


Maapallon lähes miljoonasta tunnetusta eri kasvista tutkittuja on n. 20 % ja varsinaisia lääkekasveja kaikista tunnetuista kasveista on vain noin 20.000.
Lääkekasveilla on voimakas, usein myrkyllinen vaikutus ja niitä kutsutaan yleensä forte-rohdoksiksi ja ne ovat aina olleet apteekkitavaraa.
Nämä lääkekasvit eivät kuulu yrttilääkinnän piiriin. Lääketeollisuudelle forte-rohdokset ovat edelleen tärkeitä. Lääketeollisuus eristää forte-rohdoksista vaikuttavia ainesosia, patentoi ne ja valmistaa niistä lääkkeitä. Vielä tänäkin päivänä yli puolella lääketeollisuuden käyttämällä raaka-aineella on kasvipohjainen alkuperä.


Vuonna 1985 Maailman Terveysjärjestö WHO arvioi, että noin 80 % maailman väestöstä turvautuu pääasiallisesti yrttilääkintään jo siitäkin syystä, että synteettiset lääkkeet ovat heille liian kalliita, eikä niitä ole aina edes saatavilla. Mutta myös kehittyneissä maissa kuten esim. Ranskassa ja Saksassa 70 % lääkäreistä määrää yrttilääkkeitä potilailleen. Useissa EU maissa homeopatia ja yrttilääkintä kuuluvat kansallisen sairasvakuutuslain piiriin.

WHO Traditional Medicine strategy
http://www.who.int/medicines/areas/traditional/en/

Vaikutusmekanismit

Kasvivalmisteiden luonnonainemolekyylit liittyvät elimistön valkuaisaineisiin ja säätelevät entsyymitoimintaa, ne säätelevät myös solukalvon läpi kulkevia aineita ja vaikuttavat geeneihin ja solun aineenvaihduntaan, ne myös kilpailevat solussa normaalisti esiintyvien aineiden kanssa vaikutuspaikasta.

Yrttilääkkeillä on todettu olevan kolme etua verrattuna tavanomaisiin lääkkeisiin:

1. Ne ovat halvempia
2. Niillä on vähemmän sivuvaikutuksia
3. Niillä on taipumusta normalisoida fysiologisia toimintoja.


Synteettisten lääkkeiden on todettu usein lievittävän vain sairauden oireita, ilman että ne korjaisivat varsinaisia sairauden syitä. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että kokonaisilla kasveilla tai yrttiuutteilla on paljon suurempi terapeuttinen vaikutus kuin samasta uutteesta eristetyillä yksittäisillä ainesosilla.

Valmistusmenetelmät


Kerätty tai viljelty rohdosaine tarkastetaan ensin huolellisesti. Se identifioidaan, jottei mukaan pääse väärää lajiketta. Roskat ja mahdolliset väärät kasvinosat poistetaan ja rohdoksen kunto ja laatu tarkastetaan ja mahdolliset haitallisten aineiden jäämät tutkitaan pistokokein. Tämän jälkeen rohdosmassa pestään ja silputaan. Joistakin yrttihierteistä voidaan suoraan tehdä tabletteja käyttämällä apuna laktoosia ja muita sidosaineita. Suurin osa rohdosmassasta uutetaan.

Uuttamisella tarkoitetaan rohdosten käsittelyä sopivalla liuottimella siten, että tulokseksi saadaan rohtokasvin vaikuttavat aineet sisältävä uute. Sopivia yrttien uuttamisnesteitä sisäiseen käyttöön ovat vesi ja alkoholi. Vesi uuttaa vesiliukoiset aineet ja alkoholi rasvaliukoiset. Riittävän korkea alkoholipitoisuus on tärkeä, jotta kasvista saadaan uutettua kaikki sen sisältämät vaikuttavat aineet, kuten eteeriset öljyt, hartsit ja alkaloidit. Alkoholi toimii myös luonnollisena säilöntäaineena ja parantaa vaikuttavien aineiden imeytymistä elimistöön.

Tablettien valmistuksessa täytyy käyttää määrättyjä lisäaineita, että tabletti saadaan pysymään koossa, näitä ovat täyte-, side-, hajotus- ja liukuaineet. Täyteaineita tarvitaan lisäämään tabletin kokoa, stabilointiaineilla (magnesiumstearaatti) sidotaan massa tasa-aineiseksi, etteivät painavat osaset painu pohjalle ja kevyet jää pinnalle. Hajotusaine, kuten piidioksidi, toimii paakkuuntumisen estoaineena. Tablettien valmistaminen on teknisesti vaativaa, mutta ne säilyvät hyvin ja sisältävät tarkan annosmäärän.

Kapselit valmistetaan useimmiten liivatteesta tai kasvien tärkkelyksestä. Liivate voi olla peräisin kalasta, siasta tai naudasta. Kuiva-aineita voidaan kapseloida helposti kasviperäisiin kapseleihin, mutta liivate on paras öljyvalmisteille, sillä kasviperäiset kapselit tarvitsevat paljon lisäaineita pitääkseen öljyn sisällään.

Maailman tunnetuin kasvilääkinnän pioneeri Alfred Vogel on lausunut:


”Jokainen kasvi on täydellinen kokonaisuus. Kasvin arvo heikkenee, jos tämä kokonaisuus rikotaan.”

 Etusivulle

Tutustu kasvilääkinnän pioneereihin ja heidän tuotteisiinsa allaolevista linkeistä:


www.vogel.fi

www.frantsila.com

RavintolisäWiki on tietopankki, joka sisältää näyttöön perustuvaa (evidence based) ja kasvien osalta myös perinteiseen käyttötietoon (evidence based traditional used) pohjautuvaa tietoa  ravintolisissä käytettävien ainesosien vaikutuksista. RavintolisäWikin ylläpidosta vastaa Provita Oy.

www.ravintolisawiki.fi

Testamenttilahjoitus

Vuoden ruusu saaja valittu

Suomen terveysjärjestö vuoden ruusu

Turvallinen valinta

turvallinen valinta

Suomen Terveysjärjestö STJry, Yrjönkatu 15, 28100 PORI, toimisto [at] stjry.fi p. 044  355 8540